SKTS

Ilona Hankonen
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XXII
Turku 2021, 284 s.

Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus.

Suomalaiset viettävät paljon aikaansa luonnossa ja luonnonympäristön sanotaan olevan suomalaisille tärkeä. Näitä käsityksiä tukevat monet tutkimukset. Luonnossa olemista kokemuksellisesta näkökulmasta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän. Ilona Hankosen väitöskirja Ihmisiä metsässä – Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä tarttuu aiheeseen osin uudenlaisesta näkökulmasta. Luonnossa ollessaan ihminen asettuu osaksi erilaisia affektiivisia piirejä, joissa hän suuntaa toimintaansa, oppii ympäristöstään ja saa elämyksiä yhteistoiminnassa erilaisten elollisten ja elottomien luonnonelementtien kanssa. Näihin affektiivisiin piireihin osallistuu myös esineitä ja monenmoisia aineettomia toimijoita. Toimijuuden ymmärtäminen perinteistä humanistista tutkimusotetta laajemmin auttaa ymmärtämään erilaisia esteettisiä ja eksistentiaalisia kokemuksia, joita luonnossa olemiseen liittyy. Tällöin myös luonto hahmottuu uudella tavalla kulttuurisena ympäristönä.

Luonnonympäristöt näyttäytyvät tutkimuksessa henkilökohtaisesti tärkeinä paikkoina, joilla on kytköksiä ihmisten koettuun hyvinvointiin ja elämän tarkoituksellisuuteen. Nämä arvot syntyvät yhteistoiminnassa ihmisen ja monenlaisten ei-inhimillisten toimijoiden kanssa. Tutkimus auttaa hahmottamaan, millaisen käsitteistön ja millaisten kysymyksenasettelujen kautta luonnonympäristöihin liittyviä kulttuurisen kestävyyden aspekteja voisi hahmottaa tavalla, joka vastaa ihmisten kokemusmaailmasta nouseviin tarpeisiin.

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi

Väitös

FM Ilona Hankonen esittää väitöskirjansa Ihmisiä metsässä. Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.1.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori).

Vastaväittäjänä toimii professori Ari Lehtinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto).

Facebook

Twitter

Google

Pekka Suutari (toim.)
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XXI
Vantaa 2021, 298 s.

Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus.

Karjalan tutkijoiden uutuuskirja Karjalankieliset rajalla tarkastelee monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin ylirajaista Karjalaa, karjalankielisiä Suomessa sekä kielivähemmistöjä Venäjän Karjalassa.

Karjalankielisiä elää molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa. Karjalankieliset, samoin kuin heidän lähinaapurinsa vepsäläiset ja lyydiläiset, ovat rajalla myös siinä mielessä, että perinteiset vähemmistökielten puhujayhteisöt ikääntyvät ja vähenevät. Silti uusiakin kielen käytön muotoja nousee esiin. Karjalankieliset rajalla tuo tuoreita tulkintoja ja näkökulmia Suomen ja lähialueiden itämerensuomalaisia ja karjalaisia koskevaan keskusteluun.

– Perinteisesti karjalan kielen status on ollut epämääräinen, ja nyt natiivikielenpuhujien väistyessä on vastuunkantajia etsittävä koulutetuista ja kielenkäyttäjinä aktiivisista sukupolvista. Uusimmat vähemmistökielten ympäristöt löytyvät tiedotusvälineistä, sosiaalisesta mediasta, musiikista ja lasten kielipesistä. Niiden avulla voidaan luoda arvoa karjalaiselle perinnölle ja kielen säilymiselle, sanoo kirjan toimittaja, professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitokselta.

Kirjassa tutkijat luotaavat muun muassa rajakarjalaisuuden identiteettiä, murrehaastattelupuheita, karjalan ja vepsän kielen muutosta, karjalankielistä musiikkia, median etnisyyskäsityksiä, karjalankielisiä radiouutisia, vepsänkielistä mediaa ja lyydin puhujia. Näkökulmat vaihtelevat karjalaisuuden määrittymisestä mediaan ja kielenelvyttämiseen.

Lisätietoja:

Pekka Suutari, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, pekka.suutari@uef.fi, p. 050 414 5898

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi

Facebook

Twitter

Google

Kinnunen, Anna
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XX
Joensuu 2020, 316 s.

Mielen sairastamisesta keskustellaan tänään niin tieteessä kuin sen ulkopuolellakin. Aihe herättää kiinnostusta ja synnyttää monenlaisia mielikuvia: se kiehtoo, houkuttaa ja hämmentää. Mutta miten ajattelumme on oikeastaan rakentunut? Millaisina mielen sairaudet ja niistä kärsivät ihmiset on kulloinkin esitetty?

Johtolankoja hulluuteen tutkii mielen sairastamiseen kytkeytyviä kulttuurisia käsityksiä 1900-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksessa tarkastellaan erityyppisiä ja eri aikakausien ajattelua heijastavia suomalaisia tekstiaineistoja, kuten kansankertomuksia ja psykiatrisia sairauskertomuksia. Tutkimus pohtii ajattelumme jatkuvuuksia ja osoittaa, miten maallikkokäsitykset verkottuvat esimerkiksi lääketieteen eri aikoina esittämiin näkemyksiin.

Tutkimus paikantuu perinteen- ja kulttuurintutkimuksen sekä hulluustutkimuksen monitieteisille kentille. Se ottaa osaa ajankohtaisiin mielen terveyttä, sairautta ja poikkeavuuden määrittymistä pohtiviin tieteellisiin ja populaareihin nykykeskusteluihin.

Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus. https://tiedekirja.fi/fi/johtolankoja-hulluuteen

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi

Facebook

Twitter

Google